Hakoniemi on Pohjoisen Saimaan sisävesisaaristossa sijaitseva havupuinen niemi Pohjois-Karjalassa. Rääkkylän Oravisalossa sijaitseva luova tila tarjoaa puitteet työskentelyyn ja ajanviettoon, jossa luovuus ja luonto yhdistyvät. 1920-luvun vanha maatila on saanut uuden elämän luovan toiminnan keskuksena, jossa voi järjestää työpajoja, tapahtumia, markkinointiprojekteja sekä matkailu- ja majoituspalveluja. Hakoniemi Residenssin tukiyhdistys ry ylläpitää Hakoniemi Luovan tilan yhteydessä residenssitoimintaa. Jos olet kiinnostunut vuokraamaan tilaa tapahtumia, työpajoja tai muuta toimintaa varten, niin olethan yhteydessä info@hakoniemi.com.
Oravisalon saariston Hakoniemen tilaa asutti 16 vuoden ajan taidemaalari Jorma Pajarinen. Hänen ateljeensa sekä galleriansa sijaitsivat asutuksen yhteydessä. Hakoniemi ympäristöineen on ihanteellinen kohde taiteelliseen työskentelyyn.
Järviluonnon ja Venäjän rajan läheisyys sekä alueen historia on vahvasti läsnä. Lähellä sijaitseva Salpapolku tarjoaa palan suomalaista sotahistoriaa ja vaihtelevaa saaristomaisemaa. Saaristoon pääset joko siltoja pitkin tai lossilla.
POHJOISEN SAIMAAN SISÄVESISAARISTO
Varpasalo ja Oravisalo ovat pohjoisen Saimaan sisävesisaaria Rääkkylässä, Pohjois-Karjalassa. Saaret ovat tunnettuja kauniista järviluonnostaan ja kansanmusiikkiperinteestä. Aktiivisessa kyläyhteisössä on aina mukava piipahtaa tai viipyä pitempäänkin. Ihmisten kanssa tulee helposti tutuiksi, mutta saarten niemistä ja lahdelmista löytyy myös oma rauha sitä etsiville.
Pohjoisen Saimaan saariston keskeinen elementti on sen omaleimainen järviluonto. Orivedellä Hämeen-, Rauan-, Jänis- ja Savonselkien ympäröivät saaret pitävät sisällään niin reheviä rantalehtoja kuin karuja kalliosaaria. Täällä ollaan keskellä Järvi-Suomen kauneimpia alueita.
Luonnossa liikkujalle saaret tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet vesiretkeilyyn, patikointiin ja pyöräilyyn. Talvella voi mennä hiihtäen tai lumikenkäillen joko valmiita latuja tai koskematonta hankea pitkin. Kalastajalle pohjoisen Saimaan selät tarjoavat mahtavat kuhavedet. Norppakannan elpymisen myötä on hyvä mahdollisuus nähdä tämä uhanalainen eläin luonnollisessa ympäristössään.
SALPALINJA
Hakoniemien läheisyydessä sijaitseva Salpapolku on sotahistoriallinen ulkoilureitti. Reitti myötäilee Oravisalon itärannalla sijaitsevaa Salpalinjaa. Se on Suomen suojaksi toisen maailmansodan aikana rakennettu puolustuslinja. Polun kautta pääsee tutustumaan sota-aikaisiin rakenteisiin sekä Oravisalon ja Hämeenselän rantojen luontoon. Osa Salpapolun historiallisista rakenteista on entisöity ja alueelta löytyy mm. majoituskorsu ja korsusauna. 
Lisätietoja korsuista ja niiden esittelyä voi tiedustella Kuukkelista ja Topin Tuvilta
Reitin pituus: 3 km. 
Kesto: n. 45 min.
Reitti merkattu puisin kyltein.
Helppokulkuinen. Osassa polkua kivikkoista maastoa.
Reittikuvaus 
Kartta​​​​​​​
Kuvissa Salpapolun vaihtelevaa maastoa
YHTEISÖLLISYYS
Saaristossa asuneilla on pitkät perinteet yhteisöllisyydestä. Naapuriapu ja yhdessä tekeminen ovat osa saaristoyhteisöä jo pitkään, mikä näkyy paikallisväestössä tänäkin päivänä.
Varpasalossa ja Oravisalossa yhteisöllisyys tulee esiin erityisesti aktiivisena yhdistystoimintana. Saariston erilaisten yhdistysten tavoitteina on parantaa saarten asukkaiden harrastusmahdollisuuksia, luoda mielekästä tekemistä tai muutoin parantaa alueen elinoloja. 
Vireä yhdistystoiminta näkyy saarilla erilaisina tapahtumina, harrastusmahdollisuuksina, hankkeina sekä monenlaisena muuna puuhakkuutena. Saimaan saariston kehittämisyhdistys on aktiivinen alueellinen järjestötoimija, jonka tapahtumakalenterin kannattaa tutustua.
Joka kesä heinäkuun aikaan kansanmusiikkipitäjänä tunnettu Rääkkylän kunta, herää eloon Kihaus Folkin myötä. Hakoniemestä on 13 km matka maanteitse ja 4 km vesitse Rääkkylän keskustaan. Siellä sijaitsee idyllinen Paksuniemen satama, jossa on ravintola ja vanha mylly-meijeri. Paksuniemen meijeri (1904) on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä museoviraston suojelema kohde. Meijerissä valmistettiin alkuaikoina voita ja vuodesta 1952 toiminta laajeni myös maitoon.  Maidon vastaanotto päättyi Paksuniemessä 1976. Rakennuksen päädyssä olevan myllyn tuotanto jatkui vielä vuosituhannen vaihteeseen saakka. Tiloissa toimii nykyisin Myllymuseo, museon galleria sekä historiallinen Meijerisali. Elokuussa 2017 näissä tiloissa on kuvattu osia Markku Pölösen suuren suosion saavuttaneesta elokuvasta “Oma maa”.

Kesäisin Mylly-galleriassa on vaihtuva näyttely
Back to Top